Johtajan tärkein tehtävä on pysyä järjissään: miksi hermoston säätely on johtamisen ydintaito 

Juttelin taannoin kollegan kanssa johtamisesta. Meillä oli ihan tavallinen keskustelu: sellainen, jossa vaihdetaan ajatuksia arjesta, ihmisistä ja työstä.

Sitten hän sanoi lauseen, joka jäi pyörimään mieleen.

Johtajan tärkein tehtävä on pysyä järjissään.

Lause nauratti ensin. Ja heti perään se tuntui tosi vakavalta.
Mitä enemmän sitä ajattelin, sitä selvemmäksi kävi, että tässä lauseessa on koko johtamisen ydin.

Mitä tarkoittaa pysyä järjissään johtajana?

Pysyminen järjissään ei tarkoita kylmyyttä tai tunteiden kieltämistä, se ei tarkoita etäisyyttä eikä kovuutta. Se tarkoittaa kykyä pysyä mukana ilman, että menee mukaan kaikkeen. Kykyä tunnistaa, milloin oma keho ja mieli kiihtyvät ja olla silti antamatta sen ohjata kaikkea toimintaa.

Johtajan säätelykyky näkyy arjessa pieninä hetkinä:
– malttina vastata
– kykynä kuunnella
– taitona hengittää ennen reagointia

Johtaja ei ole työyhteisön ulkopuolinen tarkkailija. Hän on osa järjestelmää ja siksi hänen olotilansa vaikuttaa aina muihin.

Johtajan hermoston tila vaikuttaa koko työyhteisöön

Työelämässä puhutaan paljon johtamisesta, strategiasta ja tavoitteista. Harvemmin puhutaan siitä, miltä johtajan sisäinen tila tuntuu muille. Silti se on usein se, minkä ihmiset aistivat ensimmäisenä.

Kun johtaja on ylivireinen ja kuormittunut:
– keskustelut kaventuvat
– virheet lisääntyvät
– ihmiset alkavat varoa sanomisiaan

Kun johtaja on rauhallinen:
– ajattelu laajenee
– ristiriidoista voidaan puhua
– työyhteisöön syntyy enemmän turvaa

Kyse ei ole siitä, ettei vaikeita tilanteita olisi. Kyse on siitä, miten niiden äärellä ollaan.

Hermoston säätely ei ole luonnekysymys vaan opittava taito

Moni ajattelee, että jotkut vain ovat luonnostaan rauhallisia johtajia. Usein todellisuus on se, että moni on oppinut selviytymään jatkuvassa ylivireydessä. Hyvä stressinsietokyky on usein tarkoittanut sitä, että omat rajat on ohitettu kerta toisensa jälkeen. Keho on tottunut kuormitukseen, eikä rauha enää tunnu tutulta.

Hermoston säätely ei kuitenkaan ole persoonallisuuden piirre. Se on taito, jota voi harjoitella.

Arjen johtamistilanteet, joissa säätelykyky korostuu

Johtajan rauhallisuus on erityisen tärkeää:
– vaikeissa keskusteluissa
– muutostilanteissa
– palautetta annettaessa
– ristiriitojen keskellä
– hetkissä, joissa odotetaan nopeaa vastausta

Usein juuri silloin, kun tekisi mieli reagoida heti, olisi tärkeintä pysähtyä hetkeksi. Johtajan tapa olla tilanteessa määrittää sen, uskalletaanko siinä ajatella yhdessä.

Johtajan tehtävä on luoda turvallinen tila, ei ratkaista kaikkea

Hyvä johtaminen ei ole kaiken kantamista yksin. Se on mielestäni ennemminkin tilan luomista.

Rauhallinen johtaja:
– tekee tilaa ajattelulle
– kannattelee keskustelua
– tuo ennakoitavuutta epävarmuuteen

Turva ei synny täydellisyydestä. Se syntyy siitä, että johtaja pysyy yhteydessä itseensä.

Miksi tämä on yksi tärkeimmistä johtamistaidoista juuri nyt?

Entä jos johtamisen tärkein mittari ei ole tehokkuus vaan säätelykyky? Entä jos suurin vaikutus syntyy siitä, että johtaja pysyy ensin itse järjissään? Se ei ole heikkoutta. Se on kestävää johtamista.

Pysähtymiskysymys johtajalle

Missä tilanteessa sinun olisi kaikkein tärkeintä pysyä rauhassa, vaikka tekisi mieli reagoida heti? 

Jos nämä ajatukset pysäyttivät, olet lämpimästi tervetullut mukaan luomaani ilmaiseen yhteisöön. Siellä tarkastellaan johtamista ja hermostonsäätelyä arjen tasolla ilman suorittamista ja valmiita vastauksia.

Yhteisö on sinulle, joka johdat muita ja haluat samalla pysyä itse järjissäsi.

👉 Linkki yhteisöön löytyy tästä: https://bit.ly/4nunFGy