Traumatietoinen kohtaaminen työpaikalla – mitä esihenkilön olisi hyvä ymmärtää?

Kuvitellaan tilanne, joka voi tapahtua kenelle tahansa johtajalle tai esihenkilölle.
Tiimipalaveri on alkamassa. Yksi työntekijöistä istuu hiljaa, katse pöytään suunnattuna. Hän ei reagoi muiden puheeseen, ei katso silmiin, eikä ehdota mitään. Samassa tiimissä tämä henkilö on usein se, joka tuo rohkeasti ideoita ja vie asioita eteenpäin. Nyt kuitenkin hänen olemuksensa vaikuttaa vetäytyneeltä ja jopa poissaolevalta.  

Moni johtaja tulkitsee tilanteen ensin käytöksenä: "Ei viitsi osallistua, onko motivaatio hukassa?" Joillekin voi tulla mieleen jopa ärsytys: "Tämä vie aikaa ja energiaa muilta."

Mutta entä jos pinnan alla onkin jotain muuta?

Trauma näkyy usein epäsuorasti

Trauma ei aina tarkoita äärimmäisiä elämäntapahtumia. Se voi syntyä toistuvista kokemuksista, joissa ihminen on kokenut turvattomuutta, arvostelun pelkoa tai jatkuvaa kuormitusta. Työpaikalla nämä kokemukset voivat aktivoitua esimerkiksi kiireen, epäselvän palautteen tai yllättävien muutosten myötä.

Traumareaktiot näkyvät usein hermoston tasolla:

• vetäytymisenä ja hiljaisuutena
  

• yliaktiivisuutena ja ylivireytenä
  

• vaikeutena keskittyä tai vastaanottaa palautetta
  

• joskus jopa aggressiivisena puolustusreaktiona
  

Nämä reaktiot eivät kerro ihmisen todellisesta tahdosta tai asenteesta, vaan siitä, että hänen järjestelmänsä yrittää selviytyä.

Mitä esihenkilö voi tehdä?

Traumatietoinen kohtaaminen ei tarkoita, että johtajan pitäisi ryhtyä terapeutiksi. Kyse on enemmänkin siitä, että huomaat, osaat pysähtyä ja tarjoat työntekijälle turvallisen tilan palata takaisin tähän hetkeen.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa:

• Huomaa muutos ilman syyttelyä. Sen sijaan, että moittisit, pysähdy ja tunnista muutos työntekijän käyttäytymisessä.
  

• Luo rauhaa. Yksinkertainen hengähdystauko voi auttaa. Hiljainen läsnäolo voi olla voimakkaampi viesti kuin nopeat kysymykset.
  

• Kysy kunnioittavasti. Yksi avoin kysymys, kuten "Mitä sinä ajattelet tästä?" tai "Miltä tämä tilanne sinusta tuntuu?", voi avata keskustelua.
  

• Anna vaihtoehtoja. Ihminen tarvitsee usein tunnetta siitä, että voi vaikuttaa. Sen sijaan, että pakotat yhden ratkaisun, tarjoa vaihtoehtoisia tapoja toimia.
  

Kun työntekijä kokee, että hänen reaktionsa otetaan vastaan rauhassa ja arvostaen, hänen turvallisuudentunteensa vahvistuu. Se puolestaan lisää luottamusta ja mahdollistaa, että koko tiimi voi toimia paremmin yhdessä.

Miksi tämä on tärkeää?

Johtajuus ei ole vain tavoitteiden saavuttamista, vaan myös sitä, että luot ympäristön, jossa ihmiset voivat olla kokonaisia. Kun turvallisuuden tunne vahvistuu, työntekijät pystyvät käyttämään energiaansa luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja yhteistyöhön, ei selviytymiseen.

Traumatietoinen johtajuus on tulevaisuuden taito. Se ei ole vain "pehmeää" ajattelua, vaan konkreettinen väline, joka lisää työntekijöiden hyvinvointia, vähentää poissaoloja ja parantaa koko organisaation resilienssiä.

👉 Haluaisitko syventää ymmärrystäsi traumatietoisesta johtamisesta ja saada konkreettisia työkaluja arjen vuorovaikutustilanteisiin? Ota yhteyttä ja jutellaan, miten voisin auttaa sinun työyhteisöäsi.